Astrologian Taika -blogissa törmäsin mielenkiintoiseen kirjoitukseen antivertexistä. Siinä esitettiin ajatus antivertexistä askendentin kontrolloimattomana apuakselina, nousumerkin "lipsahduksena". Omalle kohdalleni ajatus tuntuu osuvan: kun ystävällinen, seuraa, diplomatiaa ja hyvää ilmapiiriä vaaliva vaaka-kuoreni murtuu, esiin pilkistää kostonhimoinen, ivallinen, omistushaluinen ja mustasukkainen skorpioni. Paremmassa tapauksessa nousuvaa'an alta voi tietysti paljastua hämähäkkieläimen rohkeutta, sitkeyttä, määrätietoisuutta ja halua suojella läheisiään, mutta nämä liittyvät toisaalta myös aurinkoleijonaan. Joka tapauksessa miellyttävän vaa'an naamion takaa paljastuu toisinaan hankalasti käsiteltävä skorpionivaikutteinen tyyppi.
Mutta päteekö tämä muihin ihmisiin? Eräs ystäväni on nousuleijona ja antivertex-rapu. Hän vaikuttaa ulospäin itsevarmalta ja extrovertiltä, hyvä-itsetuntoiselta ja hiukan pöyhkeältäkin (mikä tietysti johtuu nousuleijonan näyttävästä pukeutumistyylistä.) Hän on itsetietoisen oloinen ja tuntuu nauttivan huomiosta kuin nyt kunnon leijona-vaikutteinen ihminen ainakin. Antivertex-rapu pistää päätään siten, että hän kiintyy ja ihastuu ihmisiin liian helposti ja nopeasti, ja tuntuu tarvitsevan paljon tukea ja turvaa sekä käytännön asioissa että ihmissuhteiden saralla. Hän on herkkä ja hänellä tuntuu olevan ainakin omien juttujensa perusteella jonkin verran mielialanvaihteluja rapumaiseen tyyliin. Ehkäpä tarkan Jupiter-yhtymän ansiosta kyseisen ihmisen antivertex tuntuu kuultavan erityisen selkeästi nousumerkin alla. Eräällä toisellakin ystävälläni on sama asetelma (ilman Jupiter-antivertex-yhtymää), mutta sekä asc- että antivertexmerkit tulevat hänessä hiukan lievempinä esiin.
Muuan tyyppi taas on nousuhärkä: hiukan laiska ja mukavuudenhaluinen, äärimmäisen hermostumaton ja toisten kanssa toimeentuleva, melko käytännöllisesti suuntautunut, mutta henkisesti yksioikoisehko; kyseiselle henkilölle tuntuu härkämäiseen tapaan olevan myös tärkeää "hyvän elämän" ja "menestyksen" osoittaminen ulospäin. Näennäisen leppoisan kaverin takaa paljastuu kuitenkin tappurainen antivertex-oinas - ja nimenomaan huonossa merkityksessä: hän on tuittupäinen, riidanhaluinen, aggressiivinen (jopa väkivaltaisuuteen asti), levoton, pääedellä ajattelematta sinne sun tänne säntäilevä ja äärimmäisen itsekeskeinen. Hänellä antivertex on sangen aspektoitunut: tarkka kvinkunssi Plutoon, tarkka semisekstiili Kuuhun (johon asc puolestaan on neliössä, asc kuitenkaan ei ole tarkemmasta orbista johtuen semisekstiilissä antivertexiin), sekä tarkat neliöt Aurinkoon ja Neptunukseen. Jos akselit "hyväksiluetaan" planeettakuvioihin, antivertex olisi siis kärki T-ristille jonka se muodostaisi Neptunuksen ja Auringon kanssa. (Ja yhtäläillä T-ristinhän tekee toiseen suuntaan myös Vertex Neptunuksen ja Auringon kanssa). Ei siis ihme ettei antivertex ilmene positiivisesti...
Kolmantena esimerkkinä taas eräs tuttu on nousuneitsyt; hillitty mutta sanavalmis, maalaisjärkeä käyttävä ja ilmentävä, avulias ja utelias. Antivertex-leijonan huomaa välillä hohtelevan neitsyen esiintymisen takaa, kun hän innostuu joko neitsytmäisesti argumentoimaan hillittömän mukaansatempaavalla tavalla tai hiukan vähemmän neitsytmäisesti hauskuuttamaan ja vitsailemaan, keräten kuulija- ja katselijakunnasta ikäänkuin "hovin" ympärilleen. Hänellä askendentti ja antivertex ovat prikulleen semisekstiilissä, joten onkin ymmärrettävää että antivertex vaikuttaa ilmenevän positiivisella tavalla - tietysti hänet paremmin tunteva saattaa joutua kokemaan myös leijonan ikävämpiä piirteitä hänen seurassaan.
Toisaalta löytyy askendentti-antivertex -pareja, jotka eivät ole juurikaan ristiriidassa keskenään, esimerkiksi jousimies-vesimies: molemmat ovat mm. seurallisia, uusia kokemuksia etsiviä, humanistisia ja älyllisesti suuntautuneita. Skorpioni ja kauriskin sulautuvat mielestäni kohtuullisen hyvin: molemmat tuovat esiintymiseen ja olemukseen synkkyyttä, päämäärätietoisuutta, sulkeutuneisuutta ja sarkasmia. Rapu-härkä -yhdistelmässä taas ravun herkän ja hermoilevan kuoren alla onkin vakaa, käytännöllinen ja omilla jaloillaan seisova härkä - tai sitten päinvastoin. Molempia yhdistää myös perinteikkyys, menneisyyden ihannointi ja konservatiivisuus - ravulla henkilökohtaisemmalla ja härällä yleisemmällä tasolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti